Arabia kaikuu -festivaali
2 0 2 4
Arabia kaikuu -festivaali kaiuttaa Arabianrantaa jo kolmatta kertaa!
​
Suomalainen liedmusiikki valtaa Arabianrannan kolmeksi päiväksi 2.–4.6.2024. Arabia kaikuu -liedkollektiivin tuottama festivaali tarjoaa monipuolisen kattauksen kotimaista laulumusiikkia. Luvassa suomalaisten naissäveltäjien ja -runoilijoiden kynänjälkeä, suomalaista melankoliaa, metsän lohtua sekä kauneimpia suomalaisia liedklassikoita. Musiikin tarjoilevat Arabia kaikuu -liedkollektiivin upeat taiteilijat. Tervetuloa elämysten pariin!
Sävelten tyttäret
Naisten säveltämää musiikkia
Annalan huvila 2.6. klo 14
Kuka oli Aili Auer? Entä millaista musiikkia sävelsi Greta Dahlström?
​
1800-1900 -luvun ylhäisö harrasti innokkaasti musiikkia, mutta säveltämisen katsottiin kuuluvan vain miehille. Vaikka asenteet eivät estäneet naisia säveltämästä, heidät on musiikin historiankirjoituksessa pitkälti sivuutettu.
​
Suomessa on vastikään tuotu päivänvaloon oikea musiikillinen kansallisaarre, jonka loivat sukupuolensa vuoksi varjoon jääneet naissäveltäjät. Professori Susanna Välimäki ja FT Nuppu Koivisto-Kaasik julkaisivat vuonna 2023 tietokirjan nimeltä Sävelten tyttäret, jossa esitellään 126 historiallista suomalaista säveltäjänaista 1800-luvulta ja 1900-luvun alkupuoliskolta. Tekeillä on myös nuottijulkaisujen sarja, joka tuo unohdettujen säveltäjien musiikkia esittäjien ulottuville.
Sävelten tytärten nimikkokonsertin ohjelmisto koostuu kirjassa esiteltyjen säveltäjien musiikista. Nuppu Koivisto-Kaasik valottaa konserttiyleisölle säveltäjänaisten elämää, heidän sävellystensä taustaa ja heidän suhdettaan musiikkiin.
​
Vapaa pääsy/Käsiohjelma 15/10/15+ e
Säkeiden tyttäret
Naisten lyriikkaa
Paavalinkirkko 2.6. klo 18
Runo on liedin sydän. Säveltäjä pukee runon säkeet säveliksi, ja laulaja ja pianisti vuorostaan tulkitsevat sanojen ja sävelten yhteispeliä. Konsertin ohjelmisto tekeekin kunniaa suomalaisille naisrunoilijoille, jotka ovat viimeisten puolentoista vuosisadan aikana siirtyneet kirjallisuushistorian marginaalista keskiöön.
Runoilijakaartista muodostuu pienimuotoinen katsaus suomalaisen lyriikan historiaan:
Selma Kajanus (1860–1935) oli kansainvälisesti arvostettu pianisti, pianopedagogi, monipuolinen intellektuelli ja runoilija.
L. Onerva (1882–1972), joka runojen lisäksi kirjoitti myös proosaa, esseitä, näytelmiä ja suomennoksia, oli nuoren suomalaisen sanataiteen kirkkaimpia tähtiä 1900-luvun alkukymmeninä. Hän käsitteli teoksissaan usein vapauden ja sitoutumisen välisiä ristiriitoja naisen elämässä.
Lyriikan uudistaja ja pohjoismaisen modernismin uranuurtaja
Edith Södergran (1892–1923) on suomalaisrunoilijoista kansainvälisesti tunnetuin ja tutkituin, vaikka eläessään hän ei juuri saanut arvostusta. Södergran kirjoitti vahvasta luovasta yksilöstä ja uudenlaisesta, emansipoituneesta naisesta.
Katri Vala (1901–1944) tunnetaan vapaarytmisestä, intohimoisesta lyriikastaan. Hän kuului 1920-luvulla Tulenkantajien kirjailijaryhmittymään, joka halusi eurooppalaistaa takapajuisena pitämäänsä suomalaista kirjallisuutta.
Jenni Haukio (1977–) on runoilija ja valtiotieteen tohtori. Hänen runoissaan on keskeisellä sijalla luonto.
Säkeiden tyttäret -konsertti tarjoaa monipuolisen kattauksen musiikkia viimeisten sadan vuoden ajalta alkaen Leevi Madetojan myöhäisromanttisesta laulusarjasta “Viisi laulua L. Onervan runoihin” aina Shenran Wangin upouuteen sarjaan “Neljä laulua Jenni Haukion runoihin”. Laulusarjan kantaesittävät vuoden 2023 Timo Mustakallio -voittaja Iirisilona Segerstam ja hänen luottopianistinsa Katarina Katris.
​
Vapaa pääsy/Käsiohjelma 15/10/15+ e
Sydämessä itkee
Lauluja suomalaisesta melankoliasta
Kammari, Metropolia 3.6. klo 18
”Soitto on suruista tehty / murehista muovaeltu: / koppa päivistä kovista, / emäpuu ikipoloista, / kielet kiusoista kerätty, / naulat muista vastuksista.”
[“Eriskummainen kantele”, Kanteletar (1997: 3), 1. kirjan 1. runo]
​
Suomi on “murheellisten laulujen maa” ja suomalaista kansanluonnetta leimaa alakulo. Melankolia on osa kansallista identiteettiämme ja luovuuden lähde kaikilla taiteenlajeille aina Kalevalasta Kaurismäkeen. Sydämessä itkee -konsertti esittelee melankolian runollis-musiikillisia ilmentymiä monissa eri sävyissä. Kuulija saa kokea mm. Toivo Kuulan kansallisromanttista paatosta, Leevi Madetojan maailmantuskaa, Christian Holmqvistin hienovireistä alakuloa ja Kaija Saariahon rakkaudenkaihoa.
Vapaa pääsy/Käsiohjelma 15/10/15+ e
Metsän lohtu
Musiikillinen lepohetki
Kääntöpaikka 4.6. klo 14
Suomalainen metsä tarjoaa rauhaa ja lohtua maailman pauhinassa. Metsästä on moni runoilija hakenut lepoa ja säveltäjä innoitusta. Se on legendaarinen ja mystinen paikka, tonttujen, haltijoiden ja muiden taruhahmojen koto.
​
Metsän lohtu -konsertin laulut kuljettavat metsän siimekseen, jossa soivat vuoroin tummat, vuoroin kirkkaat, toisinaan jännittävätkin sävyt. Suomalaiselle metsä on turvapaikka jonne voi pystyttää salaisen piilopirtin, mutta esimerkiksi muinaisille kreikkalaisille metsä näyttäytyi usein pelottavana paikkana, jossa saattoi iskeä paniikki, Pan-jumalan pelko.
​
Nykytiedon mukaan sekä metsä että musiikki vaikuttavat meihin hyvinvointia lisäävästi. Kehotammekin kuulijoita ottamaan konserttiin mukaan oman joogamaton, jolla voi makoilla konserttia kuunnellen. Tuolejakin löytyy, joten konsertista voi nauttia myös ihan perinteiseen tapaan.
Vapaa pääsy/Käsiohjelma 15/10/15+ e
Suussasulavia säveliä
Illalliskonsertti
Bistro Bryk 4.6. klo 18
Viime kesän festivaalillamme suuren suosion saavuttanut illalliskonsertti saa jatkoa!
​
Bistro Bryk ja Arabia kaikuu tarjoavat yhdessä moniaistillisen taide-elämyksen, jossa nautitaan kesäisestä ruoasta ja juomasta sekä suomalaisen laulumusiikin klassikoista. Tule nauttimaan suomalaisen kesäillan parhaista puolista!
​
Alkuruokaa ryydittävät Oskar Merikannon rakastetuimmat yksinlaulut, pääruoan ohessa kuullaan Jean Sibeliuksen kukkateemaisia lauluja ja jälkiruokaa sulostuttavat Oskar Merikannon upeat duetot.
​
Vapaa pääsy/Illallinen (sis. käsiohjelman) 44 e
Vain käsiohjelma 15/10/15+ e
Työryhmä 2024
Esiintyjät 2024
Tämän vuoden festivaalin järjestämisestä vastaavat taiteellinen johtaja Armaan Madar sekä työryhmä Samu Hautaniemi, Sofia Hiltunen, Susanna Kinnula, Peppi Lindeman, Kirsi Leutonen, Kristoffer Malm, Saara Pääkkönen, Maija Rautasuo, Tiina Salminen ja Mea Tikkanen.
Laulu: Anna Ginström, Olga Harrison, Jaana Rautonen, Jenni Taivassalo, Maria Turunen, Jutta Holmberg, Sanna-Marja Kultima Metsala, Petteri Loukio, Saara Pääkkönen, Margit Tuokko, Mea Tikkanen, Marja Kari, Kirsi Leutonen, Sointu Pitkänen, Iirisilona Segerstam, Riikka Mäkinen, Joonatan Rautiola, Christian Engel, Laura Juvonen, Veikko Vallinoja
Piano: Peppi Lindeman, Armaan Madar, Veera Muli, Josefin Kavén, Tiina Salminen, Eeva Tapanen, Katarina Katris, Erik Johannes Riekko, Dávid Szilasi, Joona Uusitalo, Jussi Littunen, Loviisa Tuomisto
​
Kitara: Pekka Kotilainen​
Nuppu Koivisto-Kaasik
FT Nuppu Koivisto-Kaasik on 1800-luvun musiikin sukupuolihistoriaan erikoistunut kulttuurihistorioitsija. Hän on väitellyt Helsingin yliopiston Euroopan historian oppiaineesta aiheenaan naisten salonkiorkesterit (2019) ja ollut sittemmin mukana professori Susanna Välimäen johtamassa, historiallisia suomalaisia säveltäjänaisia kartoittaneessa Sävelten tyttäret -tutkimushankkeessa (2018–2023). Parhaillaan Koivisto-Kaasik työskentelee Taideyliopiston tutkimusinstituutissa Suomen Akatemian tutkijatohtorina (2022–2025) helsinkiläisten ja tallinnalaisten pianopedagoginaisten historiaa käsittelevän projektin parissa.