Festivaalin taiteilijat 2026 List

Onni Korhonen (1996) on Sibelius-Akatemian musiikkiteknologialinjalta valmistunut helsinkiläinen musiikintuottaja, säveltäjä ja ääniteknikko. Lisäksi hän opettaa musiikkiteknologiaa Espoon musiikkiopiston Pop/Jazz-osastolla, Ebelissä.

Hänen taustansa äänittäjänä ja miksaajana on monipuolinen, kattaen tyylejä popista klassiseen, jazziin ja metalliin (mm. MeriTuuli, Dama Blake, Edge of Haze, Duo Medieval, Grooventures, Liila Sival Quartet). Ääniteknisten töiden lisäksi hän säveltää ja tuottaa musiikkia lyhytelokuviin, muille artisteille (Dama Blake, 2024), sooloprojektiinsa Silhouette sekä yhdessä tuottaja/jazzlaulaja Emilia Nojosen kanssa perustetulle elektroduolle Ghost Is You (vuodesta 2023).

Mezzosopraano ja pesunkestävä lied-intoilija sukeltaa liedin hienovireisiin pienoismaailmoihin aina innoissaan.Tuore Suomen Lied-akatemia ry:n puheenjohtaja puuhaa musiikin parissa monenlaista: opettaa lapsia ja aikuisia, keksii uutta ja toteuttaa taiteellisia ideoitaan ystäviensä kanssa. Juuri nyt kiehtovinta on ihmisäänen loputon variaatio ja monitaiteiset konsertit pienillä kokoonpanoilla. Kirsin musiikin polkuja voit seurata Instagramissa tilillä @mustikkasointu.

Teatteripedagogi Ella Jokilehto on valmistunut teatteri-ilmaisun ohjaajaksi ja viimeistelee teatteriopettajan maisteriopintojaan Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Tällä hetkellä hän opettaa klovneriakursseja sekä tekee erilaisia projekteja opettajana, ohjaajana ja esiintyjänä.

Parasta Ellan mielestä teatterin ja taiteen tekemisessä on uuden ihmettely ja tutkiminen, toisiin maailmoihin heittäytyminen, yhteistyö ja flow-tila. Teatterin ja teatteripedagogiikan äärellä Ella pääsee haastamaan itseään yhä uudelleen ja hän onkin saanut työssään tehdä aluevaltauksia niin musiikkiteatterin, sirkusteatterin kuin museotyön ja historianelävöityksenkin suunnilla. Lied-musiikkiin hän yhdistää klovneriaa tutkivalla otteella ja ihmetellen, kehollisuus ja tilallisuus edellä, mutta pilke silmäkulmassa.

Miika Hyytiäinen (s. 1982) ei ole vain säveltäjä. Hän on taiteilija, eli koreografi, valosuunnittelija, lavastaja, puvustaja, ohjaaja ja ajoittain myös roudari. Hänelle musiikki on vain yksi osa esitystä, jossa kaikki liittyy kaikkeen, ja jossa kaikki liike tai liikkumatta jättäminen on taiteellisen harkinnan takana. ”Sillä hetkellä, kun esiintyjä nousee lavalle, tapahtuma muuttuu performanssiksi”, Hyytiäinen sanoo.” Jos pianisti ei esiintyessään myös tanssi, se on aina tietoinen valinta.” 

Tämä ei ole pelkkä keski-iän kriisi, vaan se on iankaikkinen maailmankuva ja pinttynyt vaiva. Jo pikkulapsena Hyytiäinen nakitti kaverinsa laulamaan ja tanssimaan; puolustuskyvytön pikkuveli sai esittää mykkäroolit. Taiteellinen kunnianhimo sai kolauksen vasta aikuisempana: Hyytiäiselle ilmoitettiin, että todellinen säveltäjä keskittyisi yksinomaan musiikkiin eikä sormeilisi esityksen muita osia. Tästä viisastuneena hän suuntasi matemaatikon uralle.

Berliinissä Hyytiäinen yllättäen löysi käsitykselleen vastineen Georges Aperghisin ja Dieter Schnebelin taiteesta, jota kutsutaan kokeelliseksi musiikkiteatteriksi, ja jossa kaikki esityksen palaset syntyvät säveltäjän päässä. Tästä kaikkivoipaisuuden harhasta huolimatta Hyytiäinen ei pidä itseään myöhäisromanttisen, mikromanageeraavan nerohirviön inkarnaationa, vaan vaalii työssään avointa kommunikaatiota ja yhteistyötä kaikkien osapuolten välillä.

FT Janne Palkisto (s. 1977) on festivaalijohtaja, musiikintutkija ja klarinetisti. Hänen kulttuurihistorian alaan kuuluva väitöskirjansa käsitteli säveltäjä-klarinetisti Bernhard Crusellia (1775–1838).

Palkisto on opiskellut Helsingin ja Venetsian yliopistoissa pääaineenaan musiikkitiede. Hän toimi pitkään Ylen kulttuuriohjelmien toimittajana ja juontajana erikoisalanaan klassinen musiikki. Lisäksi hän toiminut kolumnistina ja Toiminta soi -lehden päätoimittajana.

Palkisto julkaisi markkinoiden ensimmäisen laajan elämäkerran säveltäjä Bernhard Crusellista vuonna 2025 (S&S). Nykyisin hän johtaa kansainvälistä Crusell-viikkoa Uudessakaupungissa.

Ilari Laakso on työskennellyt musiikkioppilaitosten johtajana yhteensä 35 vuotta.

Hallinnolliset työt jäivät vuonna 2013 ja Laakso ryhtyi päätoimiseksi säveltäjäksi.

Laakso on ollut Suomen Säveltäjät ry:n jäsen vuodesta 1990 lähtien (hallituksen

jäsen 2014–2017) ja säveltänyt jossakin määrin koko ajan.

Ilari Laakson sävellystuotannon, joka sisältää mm. 6 laulusarjaa, on sanottu

rakentavan siltaa musiikin menneisyyden ja modernismin välille. Hänen teoksiaan on

esitetty eri puolilla Eurooppaa, Yhdysvalloissa ja Afrikassa.

Vuonna 2022 levy-yhtiö Alba julkaisi Laakson laulusarjoista ja pianomusiikista

koostuvan CD:n nimeltä Jam Pot, jonka muusikot ovat sopraano Pia Freund ja pianisti Anna Laakso. Musiikkilehti Rondon arvostelija Jari Kallio totesi levyn olevan

”oivallinen säveltäjämuotokuva” ja Jam Potin olevan ”niitä levyjä, joiden maailmaan

sukeltaa joka kuuntelukerralla aina hieman syvemmälle.”

Runoilija Anja Erämaja asuu Arabianrannassa ja on kotoisin Merimaskusta, Naantalin

saaristosta. Hänen kuudes runoteoksensa Joku menee aina ensin ilmestyi keväällä 2024

(WSOY).

Palkittu runoilija on julkaissut myös proosaa, lastenkirjoja, laulu- ja esitystekstejä,

tehnyt yhteiosötaidetta ja osallistunut poikkitaiteellisiin esityksiin.

Hänelle tärkeää on kirjoittaa niin silmälle kuin korvalle, suuhun sopivaksi.

Erämaja on koulutukseltaan taiteen maisteri Taik:n Valokuvataiteen laitokselta.

FT, dosentti Nuppu Koivisto-Kaasik on Itämeren alueen muusikko- ja säveltäjänaisten tutkimukseen erikoistunut historioitsija. Koivisto-Kaasik on ollut mukana professori Susanna Välimäen johtamassa Sävelten tyttäret -tutkimushankkeessa, jossa on kartoitettu suomalaisten historiallisten säveltäjänaisten työtä. Hankkeessa on julkaistu muun muassa liedkokoelma Öinen madonna: suomalaisten naisten säveltämiä yksinlauluja 1840-luvulta 1940-luvulle (Fennica Gehrman 2025). Tällä hetkellä Koivisto-Kaasik työskentelee Helsingin yliopiston musiikkitieteessä dos. Juha Torvisen johtamassa hankkeessa Suomalaismuusikot Hitlerin Saksassa (2025–2029, Koneen säätiö).

Minna Lindgren on kirjailija, toimittaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu, jonka erikoisala on klassinen musiikki. Hän soitti lapsena viulua, sai potkut koulun kuorosta, opiskeli maisteriksi Helsingin yliopistossa pääaineenaan musiikkitiede ja on saarnannut musiikin sanomaa Yleisradiossa 40 vuotta. Tänäkin kesänä Yle Areena ja Yle Radio 1 tarjoavat 10 uutta Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmää. Kirjailijana hän on julkaissut 10 romaania ja 6 tietokirjaa musiikista, uusimpana esseekokoelma Klassinen sekametelisoppa. Hänen romaanejaan on käännetty 18 kielelle ja niistä on tehty näytelmiä ja tv-sarja.

Vesa Kytöoja on oopperalaulaja ja toimittaja, joka tunnetaan Ylen kulttuuri- ja musiikkiaiheisista radio- ja tv-ohjelmista. Vesa myös opettaa laulua Eiran musiikkiopistossa.

Oopperarooleja Vesa on tehnyt Suomessa, Saksassa ja Italiassa sekä konsertoinut kotimaan lisäksi useissa Euroopan maissa. Hän on esiintynyt myös musikaaleissa, opereteissa, revyissä ja muutamassa elokuvassa.

Vesan ensimmäinen soitin oli viulu, jota ei kestänyt kuunnella edes oma koira, joten se vaihtui pian pianoksi. Lukioiässä iski kipinä lauluun, mutta hän ei suunnitellut musiikista itselleen ammattia.

Helsingin yliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun kautta Vesa kuitenkin päätyi Sibelius-Akatemiaan, josta valmistui maisteriksi ja diplomilaulajaksi. Lisäksi Vesa on opiskellut musiikkiteatteria Tukholmassa, liediä Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa Saksassa ja oopperaa Trentinon Belcanto Akatemiassa Italiassa. Syksyllä 2025 hän pääsi Meranon kansainvälisten Aria d’Oro -laulukilpailujen finaaliin ja tuli palkituksi.

Vesaa kiinnostaa myös yhteiskunnallinen keskustelu, historia, arkkitehtuuri, muotoilu ja

ympäristöasiat.

Sanna Väisänen (TeM)

Hei olen Sanna ja tuore klovnihahmoni on nimeltään Kielo. Klovneriassa minua kiehtoo monet asiat, esimerkiksi miten klovnihahmon kautta voi tehdä näkyväksi inhimillisiä reaktioita ja tunteita. Pidän klovneriassa haastavana ja mielenkiintoisena suhteen ylläåitämistä yleisöön sekä sitä, miten huumori ja vakavuus voi olla samanaikaisesti läsnä tilassa.

Työskentelen taiteen ja sosiaalialan rajapinnoilla. Klovnerian kautta olen löytänyt paljon ymmärrystä omaan itseeni ja rauhaa ottaa asiat vastaan sellaisina kuin ne on.

Kiira on sielultaan ikiliikkuja, ammatiltaan sosionomi ja tällä hetkellä aloittelemassa elämäänsä uutta sivua klovnerian muodossa. Arabia kaikuu -festivaalilla pääsee lavalle klovni Korppu, joka on syntynyt kevään 2026 aikana. Kiiralle tärkeää kaikilla elämän osa-alueilla on uteliaisuus, leikki ja voimakas kehollisuus, jotka kutkuttavalla tavalla yhdistyvät klovneriassa.

Valmistunut tapahtuma rakentaja-artesaaniksi Kao:sta, opiskellut Espoon Omniassa

viihdepalveluiden tuotantoa ja markkinointia sekä Keuda- opistossa esitystekniikkaa.

Sirkus-teatteri- ja tapahtumamaailman moniosaajana hän on ollut tekijänä mukana useissa

teeman mukaisissa ja poikki taiteellisissa projekteissa eri tehtävissä joko tausta voimissa tai

esiintyjänä sekä järjestänyt työpajoja.

Hän on myös hakenut inspiraatiota taiteen tekemiseen muualta Euroopasta, Aasiasta ja sydäntä

lähellä olevasta Etelä-Amerikasta.

Omien harrastusten, tanssin ja musiikin ja oman itseironian ja naiiviuden kautta on löytynyt

myös klovneria ja se on johtanut tähän omaan taiteenlajiin, missä voi yhdistyä myös useampi eri

taidemuoto, tutustumiseen sekä tarkkailuun.

Vahvuutenaan hän pitää improvisaatio taitoa elämän aallokossa, sekä toivoisi saavansa super

voiman muuttaa maailman murheet isoksi iloksi ja riemuksi.

Suvi Nuotio (s.1980) on kirjallisuusalan moniosaaja, joka toimii niin suomentajana, runoilijana, kustannustoimittajana kuin dramatisoijanakin. Vuonna 2018 hän ja säveltäjä Minna Leinonen voittivat Majaoja-säätiön järjestämän liedkilpailun, jossa haettiin uusiin suomalaisiin runoihin sävellettyä uutta suomalaista liediä. Voittajalied oli Kevätkesän avaruus,  josta sai alkunsa Aika-avaruutta -sarja.

Uljas Pulkkis (s. 1975) on tuottelias ja palkittu säveltäjä, jonka tuotanto käsittää enimmäkseen orkesteriteoksia mutta myös kymmenen oopperaa. Ennen Sibelius-Akatemiaa Pulkkis opiskeli Helsingin yliopistossa luonnontieteitä, mistä oli hyötyä väitöskirjassa (2023), jossa hän sovelsi matemaattista akustiikkaa orkestraatioon. Luonnontieteet näkyvät myös hänen teostensa aiheissa: hän on kirjoittanut mm. Antropia-nimisen jousikvarteton, oopperan Ada Lovelacesta, sekä laulusarjan Celestial Mechanics eli taivaanmekaniikka.

Perttu Pölönen on futuristi ja tietokirjailija, joka tunnetaan työelämän, teknologian ja koulutuksen tulevaisuutta käsittelevistä luennoista ja kirjoista. 15-vuotiaana hän kehitti Sävelkellon, patentoidun innovaation, jolla voitti Euroopan suurimman nuorten tiedekilpailun. Myöhemmin hän opiskeli säveltämistä Sibelius-Akatemiassa ja osallistui tulevaisuuskurssille Piilaakson Singularity University -ajatushautomossa Nasan tutkimuskeskuksessa.

Pölönen on valittu Vuoden luovimmaksi suomalaiseksi Slushissa (2014), nimetty yhdeksi Euroopan lupaavimmista alle 35-vuotiaista innovaattoreista MIT Tech Review’n toimesta (2018) ja palkittu Mensa-palkinnolla (2021). Hän on kirjoittanut kolme kirjaa, joista viimeisin, Saisinko huomiosi?, oli vuoden 2024 tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas.

Maija Turunen on musiikkiteknologian ja laulutaiteen maisteri, jolla on monipuolista kokemusta lauluäänestä niin äänittäjänä, laulajana kuin laulupedagoginakin. Tällä hetkellä hän työskentelee laulajana Wihurin rahaston tukemana, toimii laulun tuntiopettajana Lahden konservatoriossa sekä viimeistelee väitöstutkimustaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.

Turusen historiallisia lauluäänitteitä tarkastelevan tutkimuksen alkusysäyksenä oli kysymys siitä, miltä historialliset laulajat voisivat kuulostaa, jos heidän äänensä olisi mahdollista kuulla modernilla äänenlaadulla. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston Akustiikan laboratorion tutkijoiden kanssa, ja siinä hyödynnetään tekoälypohjaisia generatiivisia restaurointimenetelmiä historiallisten tallenteiden tutkimuksessa ja äänenparannuksessa.

Tutkimuksen keskiössä ovat historiallisten laulajien ja äänitteiden lisäksi autenttisuuden kysymykset sekä tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet kulttuuriperinnön restauroinnissa. Projektissa yhdistyvät musiikinhistoriallinen tutkimus, taiteellinen tutkimus sekä generatiiviset AI-menetelmät. Keskeinen näkökulma on se, ettei tekoäly “palauta” menneisyyttä sellaisena kuin se on

ollut, vaan tuottaa siitä uusia tulkintoja nykyhetkessä, joiden kautta historiallisten laulajien ääni ja taiteellinen ilmaisu voivat avautua nykykuulijalle uudella tavalla. 

Maijan tutkimusta ovat tukeneet Koneen säätiö, Suomen kulttuurirahasto sekä Suomalainen Konkordia-liitto.

Sari Siipola on taustaltaan kasvibiologi, ympäristökasvattaja ja artesaani. Hänen sydäntään lähellä ovat erityisesti kasvien ihmeelliset ominaisuudet sekä ihmisten ja kasvien yhteinen historia, jonka aikana kasveja on keräilty, siirretty maailman äärestä toiseen ja käytetty mitä moninaisimmin tavoin.

Kasvitieteellisten puutarhojen mieltä hellivät viheralueet ovat oivallinen ympäristö nähdä kasvit ja niiden suhde ihmisiin aivan uudella tavalla. Siksi asiakkaiden kohtaaminen on niissä erityisen arvokasta.

Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa kasveja on kuuden hehtaarin alueella, jolla on mielenkiintoinen ja kirjava historia. Paikalla on ollut vuosisatojen aikana mm. kartano, veneeristen tautien sairaala ja kansakoulu.

Helsingin yliopisto sai Kumpulan tilukset haltuunsa v. 1979 ja kasvitieteellinen puutarha avattiin pitkällisen työn jälkeen yleisölle v. 2009. Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on osa Luomusta eli Luonnontieteellistä keskusmuseota, johon kuuluvat myös Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha ja Luonnontieteellinen museo. Luomus on osa Helsingin yliopistoa.

Risto Lehtinen (s. 1958) on paljasjalkainen stadilainen ja itseoppinut kuoro- ja yhtyelaulaja jo seitsemällä vuosikymmenellä. Suurimpina kuorosaavutuksinaan hän pitää mieskuoro Amici Cantusia ja sen puitteissa syntynyttä Torso-kvartettia. Vuodesta 2012 lähtien hän on laulanut Vokaaliyhtye Incantossa Jukka Jokitalon johdolla. Vuosien varrella Riston kuoroja ovat olleet Cantabile, EOL, Helsingin Filharmoninen Kuoro ja Manifestum. Hän on myös laulanut avustajana mm. Suomen Laulun, Murtosoinnun ja Canzonetta Novan konserteissa. Kesäkuussa Ristoa voi kuulla Musiikkitalolla esittämässä Mozartin Requiemia Riku Laurikan johdolla.

-

-

Mezzosopraano Marja Kari on esittänyt ohjelmistoa monipuolisesti renessanssista Wagneriin ja nykymusiikkiin. Suomen lisäksi hän on esiintynyt konserteissa ja produktioissa mm Italiassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Marja on valmistunut Metropolia Ammattikorkeakoulusta musiikkipedagogiksi (YAMK).
Marja innostui liedmusiikista opiskellessaan pianonsoittoa Helsingin konservatoriossa, ja sitä kautta löysi lopulta laulusta omimman instrumenttinsa. Liedissä häntä innostavat erityisesti musiikillinen vuorovaikutus ja tarinankerronta. Marja edistää liedin asiaa myös yhdistystoiminnan muodossa ja on Laulumusiikin ystävät ry:n johtokunnassa sekä tuore Arabia kaikuu -liedkollektiivin hallituksen jäsen.

Anni Koskinen opiskelee Metropoliassa Juha Karvosen johdolla. Anni on valmistunut Tampereen konservatoriosta Tarja Mäki-Latvalan luokalta. Opintojensa ohella hän on laulanut Tampereen oopperan kuoron riveissä, ja hänen rooleihinsa kuuluvat Kukkaistyttö (Figaron häät, Metropolia) ja Suor Osmina (Suor Angelica, Tamk Musiikki), sekä Erster Edelknabe konsertissa (Tannhäuser, Eurajoki BelCanto). Anni osallistui parinsa Edit Raution kanssa 2024 Helsinki Lied -kilpailuun. Vapaa-ajallaan Anni harrastaa valokuvausta.

Zibin Hänninen aloitti 13-vuotiaana pianonsoiton opinnot Mikkelin musiikkiopistossa ja jatkoi musiikkiopintojaan Helsingin konservatoriossa syksyllä 2021. Häntä ovat opettaneet muun muassa Manfred Tausch, Joonas Pohjonen, Naoko Shibayama-Aarnio, Teemu Laasanen, Noora Nikka ja Katja Kaijanen.

Mestarikursseilla Hännistä ovat opettaneet Katariina Liimatainen, Eero Heinonen, Janne Mertanen, Irina Zahharenkova, Hui-Ying Liu-Tawaststjerna, Antti Hotti, Kristiina Junttu, Lisa Redorici ja Hubert Rutkowski.

Hänelle merkittäviä esiintymisiä ovat olleet osallistuminen Kuopion pianokilpailuun keväällä 2021, jossa hän sai erikoispalkinnon parhaasta suomalaisten sävellysten tulkinnasta kilpailun III-sarjassa (17 v.–), sekä osallistumiset In Corpore -kamarimusiikkifestivaaliin Tallinnassa vuonna 2023, Helsinki Lied -kilpailuun vuonna 2024 ja Leevi Madetoja -pianokilpailuun vuonna 2025.

Varusmiessoittajana Hänninen palveli Kaartin soittokunnassa vuonna 2022. Vaihto-opiskelunsa aikana hän opiskeli pianonsoittoa professori Manfred Tauschin johdolla Grazin taideyliopistossa Itävallassa. Tällä hetkellä hän opiskelee pianonsoittoa Joonas Pohjosen johdolla Metropolia Ammattikorkeakoulussa.Zibin Hänninen aloitti 13-vuotiaana pianonsoiton opinnot Mikkelin musiikkiopistossa ja jatkoi musiikkiopintojaan Helsingin konservatoriossa syksyllä 2021. Häntä ovat opettaneet muun muassa Manfred Tausch, Joonas Pohjonen, Naoko Shibayama-Aarnio, Teemu Laasanen, Noora Nikka ja Katja Kaijanen.

Mestarikursseilla Hännistä ovat opettaneet Katariina Liimatainen, Eero Heinonen, Janne Mertanen, Irina Zahharenkova, Hui-Ying Liu-Tawaststjerna, Antti Hotti, Kristiina Junttu, Lisa Redorici ja Hubert Rutkowski.

Hänelle merkittäviä esiintymisiä ovat olleet osallistuminen Kuopion pianokilpailuun keväällä 2021, jossa hän sai erikoispalkinnon parhaasta suomalaisten sävellysten tulkinnasta kilpailun III-sarjassa (17 v.–), sekä osallistumiset In Corpore -kamarimusiikkifestivaaliin Tallinnassa vuonna 2023, Helsinki Lied -kilpailuun vuonna 2024 ja Leevi Madetoja -pianokilpailuun vuonna 2025.

Varusmiessoittajana Hänninen palveli Kaartin soittokunnassa vuonna 2022. Vaihto-opiskelunsa aikana hän opiskeli pianonsoittoa professori Manfred Tauschin johdolla Grazin taideyliopistossa Itävallassa. Tällä hetkellä hän opiskelee pianonsoittoa Joonas Pohjosen johdolla Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Sanna opiskelee ensimmäistä vuottaan musiikkipedagogiksi Metropolian Ammattikorkeakoulussa, lauluopettajanaan Sirkku Wahlroos-Kaitila.

Tämä alanvaihtaja on keväällä 2025 valmistunut muusikoksi Helsingin Konservatoriosta, jossa hän opiskeli Tehi Sulonen-Georgin johdolla.

Musiikki oli Sannalle rakas harrastus jo nuorena, mutta opinnot ja työelämä veivät toiseen suuntaan, ja niin ehti vierähtää muutama vuosikymmen työelämässä, kunnes kaipuu musiikin pariin vei mennessään, ja hän löysi opettajakseen Outi Kähkösen, yhteistyö, joka vielä jatkuu.

Kokemusta Sannalle on lyhyessä ajassa kertynyt sekä orkesterin solistina, että oopperaroolista. Oopperadebyyttinsä hän teki Didon roolissa H. Purcellin oopperassa Dido & Aeneas. Hän navigoi luontevasti eri tyylilajien välillä, kunnioittaen tyylinmukaisuutta, mutta osaa myös yhdistää jazzin ja klassisen musiikin ilmaisuja omaperäisellä tavalla.

Lied on Sannalle erityisen rakas laji, ja yhdessä liedparinsa, Annu Karin kanssa, he käyvät säännöllisesti hakemassa oppia Heikki Pellisen tunneilta.

Vapaa-aikanaan Sanna nauttii luonnosta, kirjallisuudesta, seuraa huvittuneena kolmen kissansa touhuja, säveltää, sekä yrittää innokkaana parvekepuutarhurina, taas kerran, saada tomaatit kasvamaan parvekkeella.

Inka Österberg (s.2001) valmistui Lahden konservatorion oopperastudiosta 2025 ja opiskelee tällä hetkellä musiikkipedagogiaa Metropolia Ammattikorkeakoulussa Juha Karvosen opissa. Österberg työskentelee aktiivisesti monitaiteen parissa ja etsii uusia mahdollisuuksia musiikin esittämiselle. Vuonna 2025 Österberg esiintyi Mauno Pudas-kilpailujen finaalissa. Hän on konsertoinut myös Italiassa ja Tšekeissä, jossa hän debytoi Severočeská filharmonien solistina. Österbergin oopperarooleihin kuuluu mm. Gretel ja Taumännchen (Hänsel und Gretel) sekä Königin der Nacht (Die Zauberflöte). Syksyllä hänet nähdään Venuksen roolissa Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Espoo Barokin yhteisproduktiossa Venus and Adonis. Suomen Kulttuurirahasto on tukenut Österbergin uraa.

Pianisti Eeva Tapanen nauttii yhteismusisoinnista ja kokee lied-musiikin sekä laulajien kanssa työskentelyn itselleen erityisen läheisinä. Eeva on ollut mukana kantaesittämässä useiden pohjoismaisten säveltäjien teoksia erilaisissa kokoonpanoissa ja hänet on palkittu Kuopion pianokilpailussa jaetulla 1. sijalla.

Eeva on valmistunut musiikin maisteriksi Tukholman kuninkaallisesta musiikkikorkeakoulusta Stefan Bojstenin luokalta. Musiikkipedagogin tutkinnon hän on suorittanut Metropolia Ammattikorkeakoulussa opettajinaan mm. Naoko Ichihashi ja Seppo Salovius. Nykyään Eeva opettaa pianonsoittoa ja ohjaa Lasten lied -kurssia Tampereen konservatoriossa.

Tuomas Kangas on helsinkiläinen liediin ja kamarimusiikkiin erikoistunut pianisti. Hän valmistui Brysselin kuninkaallisesta konservatoriosta Belgiassa Piet Kuijkenin luokalta keväällä 2024. Hän on aiemmin opiskellut lisäksi mm. Heikki Pellisen johdolla Helsingin Konservatoriossa. Tuomas työskentelee ja esiintyy aktiivisesti useiden laulajien ja eri kokoonpanojen kanssa ja toimii pianistina PAUHA-triossa. Ensi syksynä hän kiertää Suomea suomalaista ja tšekkiläistä musiikkia yhdistävällä resitaaliohjelmallaan. Tuomas toimii myös pianonsoiton tuntiopettajana ja säestäjänä Karkkilan musiikkikoulussa ja työväenopistossa.

Niilo Ruotsala (s. 2002) on Helsingistä lähtöisin oleva pianisti, joka opiskelee tällä

hetkellä Sibelius-Akatemiassa Teppo Koiviston oppilaana. Hän on tehnyt opintoja myös

Zürichin taideyliopistossa Till Fellnerin luokalla. Ruotsala oli osa Nuorten

Pianoakatemiaa vuosina 2018–2021. Mestarikursseilla häntä ovat opettaneet muun

muassa Marc-André Hamelin ja Nikolai Lugansky.

Huomattavista sooloesiintymisistä mainittakoot nuorten taiteilijoiden konsertti Mäntän

Musiikkijuhlilla 2019, sekä vuoden nuorena taiteilijana toimiminen Kaustisen

kamarimusiikkiviikolla 2025. Ruotsalan soittoa ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto,

Majaoja-säätiö ja Pro Musica -säätiö.

Iida Hirvola nähtiin hömpsähtäneen Vuorovaikutuskonsultin ja pähkähullun Ylipääjohtajan rooleissa Joonas Pohjosen oopperassa Tiimi, sekä Susannan roolissa W. A. Mozartin oopperassa Figaron häät (Metropolian tuotantoja). Hän esiintyy nykymysiikkiyhtye Tampering Ensemblen, monitaiteisen Clay Collectiven, Selloyhtye Celimin ja Savonlinnan oopperajuhlakuoron riveissä, sekä lied-duona pianisti-säveltäjä Tatu Piitulaisen kanssa. Sooloprojektinaan hän esittää uusinta musiikkia sellolle ja lauluäänelle.

Iida Hirvola on opiskellut laulutaidetta Reetta Haaviston, Juha Karvosen (Metropolia), Elena Pankratovan (Grazin Taideyliopisto) ja Françoise Kublerin johdolla (Strasbourgin Musiikkiakatemia), sekä sellonsoittoa Pauli Heikkisen, Markus Hohdin (TAMK) sekä Véronique Fuchsin ja Eva Böckerin johdolla (Strasbourgin musiikkiakatemia).

Musiikin kandidaatti Aarni Hyökki on kuoronjohtaja, laulaja ja trumpetisti. Hyökki viimeistelee maisteriopintojaan Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin osastolla ja keskittyy opinnoissaan kuoronjohtoon ja lauluun. Hyökki työskentelee taiteellisena johtajana Viipurin Lauluveikoissa ja SEIM Ensemblessa, sekä toimii varajohtajana Ylioppilaskunnan Laulajissa ja Laulu-Miehissä. Laulajana Hyökki työskentelee Helsingin Kamarikuorossa, Sibelius-Akatemian vokaaliyhtyeessä sekä Ylioppilaskunnan Laulajissa ja EMO Ensemblessa äänenjohtajana. Viime vuosina Hyökki on työskennellyt myös extra laulajana Norjassa Trondheim Vocal Ensemblen riveissä.

Sopraano ja pianisti Tiina Salminen on Metropolialta 2025 valmistunut laulupedagogi (AMK) ja lisäksi luokanopettaja (KM). Tiina nauttii sekä näyttämötyöstä että flyygelin mutkassa laulamisesta. Hänen roolejaan ovat mm. Barbarina (Figaron häät), Hänsel (Hänsel und Gretel) ja Anna-Dora Hakotie-Dahlström (Tiimi).  Liedissä Tiinalle tärkeintä on laulajan ja pianistin yhteinen tarinankerronta. Pianistin roolista Tiina innostuu erityisesti saadessaan soittaa kappaleita, joita ei itse laulaisi. Tiina on löytänyt sisäisen sihteerinsä Arabia kaikuu -liedkollektiivin hallituksessa.

Sakari Topi on helsinkiläinen bassobaritoni, jonka ura kattaa niin oopperan kuin elokuvan. Hänet muistetaan erityisesti Simon roolistaan elokuvassa Mummola, joka palkittiin Jussi-gaalassa kolmessa sarjassa vuonna 2024. Sakari on myös kokenut oopperalaulaja, joka on esittänyt Mozartin Figaron ja Nicolain Herr Fluthin roolit. Lied-musiikki on hänen sydäntään lähellä, ja lukuisten teatteriohjausten jälkeen hän debytoi oopperaohjaajana syksyllä 2025.

Sopraano Maria Turunen on toiminut Suomen kansallisoopperassa monissa solistitehtävissä, ja viimeisimmäksi hän on esittänyt Tampereen Oopperassa Ebolin roolin Verdin Don Carlossa. Hän voitti Armaan Madarin kanssa Helsinki Lied 2021 -kilpailun, tuli toiseksi Merikanto-kilpailussa vuonna 2022 ja sai parhaan uuden musiikin tulkinnan Seppo Ruohonen -nimikkopalkinnon kansainvälisessä Toivo Kuula -laulukilpailussa vuonna 2025. Maria on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta ja Tukholman oopperakorkeakoulusta, valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta sekä laulupedagogiksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta Sirkku Wahlroos-Kaitilan opista.

Sopraano Anna Ginström viimeistelee opintojaan sekä Sibelius Akatemian kirkkomusiikin osastolla että Metropolia Ammattikorkeakoulussa opettajanaan Jenni Lättilä. Hän on toiminut sopraanosolistina useissa keskeisissä kirkkomusiikkiteoksissa ja oopperalavalla hänet on nähty muun muassa Eleanorin (Rautavaara: Auringon talo), Belindan (Purcell: Dido ja Aeneas) ja Niiskuneidin (Kuusisto: Muumiooppera) rooleissa.

Liedissä Annaa kiehtoo sekä runouden ja musiikin yhteen nivoutuminen että vapaus oman tulkinnan ja ilmaisun luomiseen. Hän on erityisen kiinnostunut vieraiden kielten fonetiikasta ja tulkinnallisesta monimuotoisuudesta. Liedin saralla Annaa ovat ohjanneet Heikki Pellinen, Hans Adolfsen sekä Christoph Berner. Osaamistaan Anna on täydentänyt Richard Stokesin ja Graham Johnsonin mestarikursseilla.

Riikka Mäkelä on mezzosopraano, joka suorittaa parhaillaan oopperataiteen maisteriopintoja Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Jenni Lättilän johdolla. Aikaisemmin hän on opiskellut laulutaidetta Sibelius-Akatemiassa sekä valmistunut musiikkipedagogiksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

Hänen merkittävimpiä viimeaikaisia ja tulevia näyttämöroolejaan ovat Madame de la Haltière oopperassa Cendrillon (J. Massenet, 2026) sekä Dorabella oopperassa Così fan tutte (W. A. Mozart, 2026) Sibelius-Akatemian produktioissa. Aiempiin rooleihin kuuluu mm. Muumimamma Muumioopperassa (I. Kuusisto).

Konserttisolistina hän on esiintynyt oopperagaalakonsertissa Kuopion kaupunginorkesterin kanssa sekä myös ollut ensemble-solistina P. Glassin Akhnaten-oopperassa (Opera Box & Ooppera Skaala) sekä esiintynyt solistina G. Rossinin Petite Messe Solennelle -teoksessa sekä G. Pergolesin Stabat Materissa.

Oopperan ja klassisen musiikin lisäksi Riikka taitaa monipuolisesti myös muita laulutyylejä, kuten tangoa ja musikaalia. Hän toimii myös aktiivisesti laulunopettajana.

Pianisti Tuomas Salokangas on monipuolinen muusikko, joka työskentelee erityisesti oopperan, liedin ja nykymusiikin parissa. Hän valmistui Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2017 opettajinaan Risto Kyrö ja Risto-Matti Marin ja 2026 Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta pääaineenaan  korrepetitio. Lisäksi Tuomas opiskelee sävellystä, soittaa silloin tällöin jazzsaksofonia ja on mukana järjestämässä mm. Tampereen pianokilpailua ja erilaisia festivaaleja.

Ulla Raiskio on laulajauransa aikana laulanut niin oopperaa, operettia kuin musikaaliakin. Hän on myös Suomen Lied-akatemian perustajajäsen ja monivuotinen puheenjohtaja. Hän on kiinnostunut uudesta suomalaisesta musiikista. Ilari Laakson laulusarja Sarastaa Arto Mellerin runoihin syntyikin hänen ja pianisti Jyrki Lähteenmäen tilauksena.

Ulla Raiskio on kehittänyt liedkonserttien puolinäyttämöllistä formaattia mm. pianisti Heikki Pellisen kanssa.

Hän toimii nykyään laulutaiteen lehtorina Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.

Mezzosopraano Iida Aarnio (s.1999) opiskelee viimeistä vuotta laulupedagogiikkaa Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Viimeiset neljä vuotta Aarnio on opiskellut laulua sopraano Reetta Haaviston ohjauksessa. Kaikkiruokainen laulaja viihtyy niin kamarimusiikin kuin oopperarepertuaarinkin parissa. Ensi syksynä Aarnio nähdään Hunstmanin roolissa sekä ensembletehtävissä Metropolia-ammattikorkeakoulun oopperaproduktiossa Venus ja Adonis (John Blow).

Aarnio on lapsesta asti rakastanut tarinoita, ja teini-ikäisenä lukupaletti laajeni romaaneista runouteen. Rakkaus kirjallisuuteen näkyy myös laulajan liedrepertuaarin kappalevalinnoissa: tärkeää on hyvä runo, jota musiikki täydentää saumoitta.

Raisa aloitti piano-opintonsa vuonna 2018 Kuusamon musiikkiopistossa Maarit Ylätalon johdolla, ja syksyllä 2022 jatkoi ammattiopintoihin Oulun konservatoriolle Eeva Havulehdon oppilaaksi. Syksystä 2024 alkaen hän on opiskellut Metropolia AMK:ssa, jossa häntä opettaa Joonas Pohjonen.

Raisa kiinnostui lied-musiikista Oulun konservatorion lied-seminaarin myötä. Liedistä innostuneena hän osallistui Heikki Pellisen ohjaamana Helsinki Lied 2024 -kilpailun B-sarjaan baritoni Sampsa Lahden kanssa, ja he sijoittuivat sarjassaan toisiksi. Liedissä Raisaa inspiroi tekstin ja musiikin yhdessä luomat kontrastit sekä ajan pysähtyminen musisoinnin hetkellä. Musiikin lisäksi häntä kiehtovat muutkin taiteen muodot, kuten runous ja kuvataide.

Sanna Iljin kuuluu Suomen eturivin nuoriin laulajiin. Hän on laulanut useiden orkesterien solistina mm. Sakari Oramon, Hannu Linnun, Mikko Franckin, Jorma Panulan ja Ville Matvejeffin johdolla. Iljin on esiintynyt Suomen Kansallisoopperassa useissa rooleissa. Kesällä 2022 Iljin lauloi myös pääroolin Ilmajoen Musiikkijuhlilla Linkolan Hiljaiset perivät maan-oopperassa.

Lauluopintojensa lisäksi Iljin valmistui Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta joulukuussa 2021 konserttipianistiksi erinomaisin arvosanoin ja on esiintynyt pianistina ympäri maailmaa. Iljin on palkittu useissa laulukilpailuissa ja hänen uraansa ovat tukeneet mm. Suomen Kulttuurirahasto ja Paulon Säätiö. Iljin valittiin Oopperan ja Baletin tukisäätiön vuoden 2021 stipendiaatiksi.

Jose Casallas aloitti kitaransoiton opiskelun Kolumbian kansallisessa yliopistossa kuubalaisen opettajan, Sonia Diazin, kurssilla. Vuonna 2005 hän siirtyi opiskelemaan Alberto Poncen oppilaaksi École Normale de Parisiin, jossa hän suoritti kitaransoiton tutkinnon. Jose opiskeli myös Tanja Chagnot’n oppilaana L’hay les roses -musiikkikonservatoriossa, jossa hän suoritti kolmevaiheisen tutkinnon.

Jose valmistui keväällä 2016 musiikkipedagogiksi Helsingin Metropolian aikuiskoulutuksesta Petri Kumelan oppilaana. Maisteridiplomin Casallas teki Kungliga Musikhögskolanissa Tukholmassa Berlind Carlsonin johdolla.

Tällä hetkellä Jose toimii kitaraopettaja Musiikkiopistossa Avoniassa.

Sopraano, musiikin tohtori Jenni Lättilä on valmistunut Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin ja oopperan koulutusohjelmista, tohtoriksi hän valmistui keväällä 2017. Jenni Lättilä on palkittu useissa kotimaisissa ja kansainvälisissä laulukilpailuissa. Suomen Kansallisoopperassa hän lauloi debyyttinään kolme roolia Wagnerin Ringissä 2011, minkä jälkeen hän on vieraillut talossa säännöllisesti. Jenni Lättilä on kysytty orkesterisolisti, ja hän esiintyy ja levyttää aktiivisesti liedlaulajana pianisti Kirill Kozlovskin kanssa. Monipuolisena muusikkona hänet tunnetaan myös suomalaisen ja pohjoismaisen nykymusiikin esittäjänä ja kantaesittäjänä. Hän on ehtinyt urallaan toimia myös kanttorina ja tutkijana sekä johtaa kamariorkesteria ja useita kuoroja. Tällä hetkellä Jenni Lättilä on vapaalla Sibelius-Akatemian laulutaiteen lehtorin toimesta ja  työskentelee Sibelius-Akatemian taiteellisesta toiminnasta vastaavana varadekaanina.

Saara Pääkkönen viimeistelee laulunopettajaopintojaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Kielten ja kirjallisuuden alalla uraa luoneelle Saaralle laulaminen on tapa lähestyä runoutta ja tutkia eri kielten sointia, ja hän myös suomentaa lauluja. Häntä viehättää sanan ja sävelen yhteisvoima: lied johdattaa hetkessä mitä moninaisimpiin mielenmaisemiin.

Saara on laulanut lukuisissa kirkko- ja näyttämömusiikkiproduktioissa. Rooleista mainittakoon Vagaus (Vivaldi, Juditha triumphans), Lucy Lockit (Gay, Kerjäläisooppera), Liisa Ahkera (Pohjonen, Tiimi), Marcellina (Mozart, Figaron häät) ja Leipuri (Hoiby, Bon appétit!).

Saara kuuluu Arabia kaikuu -liedkollektiivin perustajajäseniin.

Mea Tikkanen viimeistelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa lauluopintojaan Reetta Haaviston johdolla. Hän on valmistunut muusikoksi Tampereen konservatoriosta vuonna 2022 Susanna Tenkanen-Lindemanin luokalta.

Tulevana syksynä Mea nähdään Cupidona Metropolia Ammattikorkeakoulun John Blown Venus ja Adonis Suomen ensiesityksessä. Muita Mean tekemiä oopperarooleja on mm. Kukkaistyttö (Mozart: Figaron häät, Metropolia AMK), Ortlinde ja Woglinde (Wagner: Valkyyria, concertante) ja Erster Edelknabe (Wagner: Tannhäuser, Eurajoki Belcanto).

Mean intohimoihin kuuluu oopperan lisäksi myös liedmusiikki. Hän on ollut mukana Arabia kaikuu -liedkollektiivin toiminnassa esiintymässä ja tuottamassa kolme vuotta ja on yhdistyksen puheenjohtaja. Hän osallistui syksyllä 2024 Helsinki Lied -kilpailuun yhdessä pianisti Tuomas Kankaan kanssa.

Armaan Madar on intialais-suomalainen laulumusiikkiin keskittynyt pianisti. Hän valmistui musiikin maisteriksi Tukholman kuninkaallisesta musiikkikorkeakoulusta, ja viimeistelee pianopedagogiikan opintojaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa, jossa hän toimii myös tuntiopettajana laulajien säestäjänä.

Armaan konsertoi säännöllisesti laulajien kanssa. Sopraano Maria Turusen kanssa duon yhteistyön ensimmäinen vuosikymmen huipentui Helsinki Lied -kilpailun voittoon syksyllä 2021. Armaanin haave omasta festivaalista toteutui hänen järjestäessään ensimmäisen Arabia kaikuu -festivaalin kesällä 2022. Armaanilla on suuri ilo ja kunnia toimia nykyisen Arabia kaikuu -liedkollektiivin taiteellisena johtajana.

Armaania kiehtoo liedissä laulajan ja pianistin välinen intiimi dialogi sekä runouden ja musiikin symbioottinen liitto. Liediä esittäessä Armaan kokee pääsevänsä luomaan runon tarinasta moniulotteisen, soivan kuvan yhdessä laulajan kanssa.

Piano- ja fortepianotaiteilija Dávid Szilasi (1997) valmistui maisteriksi vuonna 2021 Liszt Ferenc -Musiikkiakatemiasta. siellä häntä opettivat András Kemenes, Jenő Jandó ja Rita Wagner.

Tällä hetkellä hän opiskelee fortepianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa Helsingissä Tuija Hakkilan ohjauksessa.

Dávid debytoi Suomessa syksyllä 2022 soittaen Beethovenin pianokonserton (c-molli) Sakari Oramon Kapubändi-orkesterin kanssa. Dávid on palkittu Kansainvälisessä Wiener Klassiker -kilpailussa 1. palkinnolla sekä Helsinki Lied -kilpailussa 1. palkinnolla sopraano Anna Ginströmin liedparina.

Sopraano Meeri Pulakka saa usein kiitosta tyylikkäistä, musikaalisista ja koskettavista tulkinnoistaan niin kamarimusiikin, sooloteosten kuin oopperankin parissa. Hänen monipuolinen ohjelmistonsa ulottuu barokista nykymusiikkiin. Pulakka on laulanut useiden suomalaisten orkestereiden solistina ja hänen esittämiinsä oopperarooleihin lukeutuvat mm. Kaija Saariahon Émilien nimirooli ja Mozartin Vitellia (La Clemenza di Tito). Pulakka esiintyy usein nyky- ja kamarimusiikin parissa festivaaleilla ja konserttisarjoissa. Hän on valmistunut musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta ja Wienin musiikkiyliopiston (mdw) oopperaluokalta. Tällä hetkellä Pulakka tekee taiteellista väitöstutkimusta nykymusiikin laulamisesta Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.